MrrKAT, kirjoitit: ”vuodelta 1983, väittää sinileviä kasveiksi s. 18, oliko tuohon aikaan vielä kasveja eikä bakuja?”
Ilmeisesti kaikenlaiset bakteerit on ainakin jossain luokitteluperinteessä niputettu kasvikuntaan. Itselleni on jäänyt mieleen tuollainen luokittelu yhdestä lapsuuteni ensimmäisistä luontotietokirjoista, Tammen vuonna 1967 kustantamasta Luonnon kultaisesta kirjasta, joka perustuu yhdysvaltalaiseen alkuteokseen.
Kirja on yhä hyllyssäni, ja sen sivulla 142 lukee otsikon ”Kasveja jotka eivät ole vihreitä” alla muun muassa näin: ”Kasveja, joiden täytyy saada ravinnokseen elimellisiä aineita, sanotaan toisenvaraisiksi. Sadasta toisenvaraisesta noin 99 on sieniä. Bakteerit esim. ovat toisenvaraisia. Ne ovat niin pieniä, että niitä ei näe ollenkaan ilman voimakkaasti suurentavaa mikroskooppia. Koko kasvi on vain yksi solu, mutta monesti ne ovat yhdistyneet ketjuiksi.”
Saman kirjan sivulla 128 on kasvikunnan sukupuu, jonka tyvessä lukee sekovartiset ja sekovartisten kohdalta lähtevät haaroina sienet ja levät. Ja sienten haaraan on sivuhaaraksi merkitty bakteerit, levien haaraan sivuhaaraksi sinilevät. Eli yhteyttävät bakteerit on tuossa erotettu muista bakteereista mutta kaikki on luettu kasvikuntaan.
Jos joku sattuu olemaan perehtynyt tähän luokitteluhistoriaan, olisi kiva kuulla aiheesta lisää. Oliko bakteerien luokittelu kasveiksi aikanaan vallitseva käytäntö, koska se alkoi ja milloin siitä luovuttiin?
